Pisterajat vuosittain: 2025 · 2024 · 2023
Maan keskitaso 7,37
Maan keskiarvo 4,17
Loput pks:lla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä
Yliopistojen harjoittelulukioita
Kärkikymmenikön erot ovat marginaalisia
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio ja Helsingin normaalilyseon lukio jakavat ykkössijan pisterajalla 9,67. Heti perässä tulevat Ressun lukio (9,58) ja Otaniemen lukio (9,42). Erot ovat keskiarvon sadasosia: käytännössä yksittäinen aine taivuttaa hakijan toiseen lukioon. Pisteraja kertoo siis paljolti siitä, kuinka kovasti samat hakijat kilpailevat samoista paikoista.
| # | Lukio | Pisteraja 2025 | YO-keskiarvo | Sisään tulleen YK | L+E+M osuus | Kysyntä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Helsingin normaalilyseo · Helsinki | 9.69 | 5.98 | 9.88 | 92% | 96 |
| 2 | Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio · Helsinki | 9.67 | 5.59 | 9.51 | 83% | 99 |
| 3 | Ressun lukio · Helsinki | 9.62 | 6.15 | 9.87 | 95% | 94 |
| 4 | Kulosaaren yhteiskoulun lukio · Helsinki | 9.50 | 5.15 | 9.47 | 71% | 90 |
| 5 | Otaniemen lukio · Espoo | 9.42 | 5.64 | 9.67 | 85% | 99 |
| 6 | Töölön yhteiskoulun lukio · Helsinki | 9.36 | 5.33 | 9.55 | 79% | 95 |
| 7 | Mäkelänrinteen lukio · Helsinki | 9.33 | 4.68 | 9.24 | 58% | 94 |
| 8 | Sibelius-lukio · Helsinki | 9.33 | 5.15 | 9.27 | 68% | 93 |
| 9 | Tampereen yliopiston normaalikoulu · Tampere | 9.25 | 5.32 | 9.44 | 76% | 97 |
| 10 | Jyväskylän normaalikoulu · Jyväskylä | 9.23 | 5.37 | 9.55 | 75% | 94 |
| 11 | Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio · Turku | 9.00 | 5.43 | 9.50 | 79% | 98 |
| 12 | Kerttulin lukio · Turku | 9.00 | 5.21 | 9.12 | 75% | 96 |
| 13 | Tapiolan lukio · Espoo | 9.00 | 5.29 | 9.32 | 74% | 95 |
| 14 | Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio · Helsinki | 9.00 | 4.45 | 8.97 | 47% | 81 |
| 15 | Etelä-Tapiolan lukio · Espoo | 8.92 | 5.21 | 9.33 | 74% | 92 |
Pisteraja on alimman sisään päässeen lukion ehdokkaan keskiarvo (asteikko 4–10). YO-keskiarvo on ylioppilaskirjoitusten arvosanojen aritmeettinen keskiarvo asteikolla 0–7 (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2, I=0). Sisään tulleen YK kertoo, mikä oli sisään päässeiden peruskoulupäättötodistuksen keskiarvojen mediaani; useimmissa kärkilukioissa se on selvästi pisterajan yläpuolella, koska todelliset hakijat ovat parempia kuin alin sisään päässyt. L+E+M-osuus mittaa erinomaisten arvosanojen osuutta kaikista YO-arvosanoista.
Mistä kärki rakentuu?
Helsingin ylivalta
Kärki on selvästi pääkaupunkiseudun kallellaan. Top-15:sta Helsingissä on kuusi, Espoossa neljä, eli kaksi kolmesta kuuluu pääkaupunkiseudulle. Loput jakautuvat Tampereen (kaksi), Turun (kaksi) ja Jyväskylän (yksi) kesken. Yksikään muu kaupunki ei mahdu top-15:een.
Norssit kärjessä
Yliopistojen harjoittelulukiot (Helsingin normaalilyseon lukio, Tampereen yliopiston normaalikoulu ja Jyväskylän normaalikoulu) yltävät kaikki top-10:een. Niillä on pitkä historia opetussuunnitelman kehittäjinä ja vahva yhteys yliopistoihin, mikä näkyy sekä hakupaineessa että YO-tuloksissa.
Pisteraja ja YO-tulos eivät korreloi täydellisesti
Vaikka pisteraja seuraa karkeasti YO-tulosta, hajonta on yllättävän iso. Esimerkki: Mäkelänrinteen lukio (pisteraja 9,33) tuottaa YO-keskiarvon 4,68, kun Espoon Etelä-Tapiolan lukio samalla pistealueella (9,00) tuottaa 5,21. Tämä johtuu opetussuunnitelmasta. Mäkelänrinne on tunnetusti urheilulukio, jonka sisään tulee huippuhakijoita lajikohtaisilla pisteillä. Heidän YO-tuloksensa rinnastuu yleislukioon, mutta lähtötaso on jo varsin huipulla.
Aineiston tulkinta
Mitä tämä lista ei kerro
Pisteraja ei mittaa opetuksen laatua, opettajien osaamista eikä lukiossa vietetyn ajan kokemuksellista arvoa. Suomessa ei julkaista koulukohtaisia oppimistulosaineistoja juuri tästä syystä : vertailu ei toimi reilusti, koska oppilaiden lähtötaso, ohjelmavalinnat ja kunnan resurssit vaikuttavat enemmän kuin koulu itse.
Pisteraja on kuitenkin relevantti tieto perheelle, joka pohtii lukiovalintaa: se kertoo, millä keskiarvolla hakija pääsee sisään, ja antaa realistisen kuvan kilpailusta. Yhdessä YO-tuloksen, ohjelmavalinnan ja saavutettavuuden kanssa se on hyödyllinen yksi muuttuja monen joukossa eikä tähti.
Pisterajan asema lukiovalinnassa
- Kilpailupiste eikä laatupiste. Numero kertoo, riittääkö hakijan keskiarvo, eikä sitä, kuinka hyvää opetus on.
- Heilahtelee vuosittain. Yhden tai kahden hakijan ero alimmasta sisään tulleesta heittää pisterajaa sadasosilla. Käytä useamman vuoden trendiä, ei yksittäisen vuoden lukua.
- Ohjelmakohtainen on tärkein. Yleislinjan pisteraja on usein eri kuin painotetun linjan. Esimerkiksi Ressun IB-linjan pisteet voivat poiketa suomenkielisestä yleislinjasta merkittävästi.
Lähteet
Numerot on koottu avoimista virallisista rekistereistä. Tarkka laskenta ja päivitysrytmi on kuvattu erikseen menetelmäsivulla.
Numerot kuvaavat sisäänpääsyä ja tilastoja eivätkä opetuksen laatua.