Mitä kouluhaku.fi:n kysyntäindeksi mittaa?

Kysyntäindeksi on lukioiden 0–100-asteikkoinen yhdistelmäluku, joka mittaa hakijapaineen ja kärkitulosten yhdistelmää: 35% pisteraja, 25% YO-keskiarvo, 15% sisään päässeiden lähtötaso, 15% L+E+M-osuus, 10% pisterajan kolmen vuoden trendi. Indeksi mittaa kysyntää eikä opetuksen laatua.

Miksi peruskoulua ei rankata?

Suomi ei julkaise koulukohtaisia oppimistulosaineistoja peruskoulussa. Tämä on tietoinen pedagoginen valinta. Koulujen oppilaspohja, perheen sosioekonominen tausta ja erityisen tuen tarve eroavat niin paljon, että koulujen vertailu oppimistuloksilla mittaisi lähinnä lähtötason eroa, ei opetuksen laatua. Kouluhaku.fi näyttää profiilitietoja (ohjelmat, kielitarjonta, oppilaaksiottoalue), ei laatusijoituksia.

Mistä lukioiden pisterajat tulevat?

Pisterajat ovat avoimesti julkaistuja virallisia lukuja vuoden 2025 yhteishaun jäljiltä. Aineisto kattaa kaikki suomalaiset lukiot, joista pisteraja on julkaistu.

Miten usein luvut päivitetään?

Luvut päivittyvät sitä mukaa kuin viranomaiset ja kunnat julkaisevat uutta aineistoa. Pisterajat ja ylioppilastulokset päivittyvät vuosittain yhteishaun jäljiltä.

Onko kouluhaku.fi virallinen palvelu?

Ei. Kouluhaku.fi on avoimista, julkisista lähteistä koostettu työkalu, ei viranomaisen, kunnan eikä koulun virallinen julkaisu. Viralliset hakutiedot kannattaa tarkistaa Opintopolusta ja oman kunnan sivuilta.

Menetelmä · miten kouluhaku.fi laskee luvut

Periaate: avoimet lähteet, läpinäkyvä laskenta

Kouluhaku.fi on rakennettu kolmen periaatteen ympärille:

Vain virallisia, julkisia lähteitä. Emme käytä yksityistä dataa, sosiaalisen median signaaleja tai algoritmista laatuarviota. Jokainen luku on jäljitettävissä alkuperäiseen rekisteriin.
Komponentit ovat aina näkyvissä. Jokainen yhdistelmäpisteytys näytetään hajoteltuna: mikä on pisteraja, mikä on YO, mikä on alueellinen tausta. Käyttäjä näkee miten luku rakentuu ja voi muodostaa oman mielipiteensä.
Emme rankkaa peruskoulua oppimistuloksilla. Suomessa ei ole koulukohtaista oppimistulosdataa peruskoulussa, eikä tällaista rankingia tuoteta tällä sivustolla. Tämä on periaatekysymys, ei teknisestä rajoituksesta johtuva valinta.

Lukioiden kysyntäindeksi 0–100

Kysyntäindeksi on 0–100-asteikkoinen kärkitulosten ja hakijapaineen yhdistelmäluku, joka lasketaan jokaiselle Suomen lukiolle viidestä julkisesta signaalista:

Pisteraja-persentiili2025 yhteishaun yleislinjan pisteraja, normalisoituna kaikkien Suomen lukioiden persentiiliksi.35 %

YO-keskiarvon persentiiliYlioppilaskirjoitusten kokonaiskeskiarvo (asteikko 0–7).25 %

Sisään tulleen keskiarvon persentiiliHyväksyttyjen oppilaiden päättötodistuksen keskiarvojen mediaani.15 %

L+E+M-osuusErinomaisten arvosanojen (laudatur, eximia, magna cum laude) osuus kaikista YO-arvosanoista.15 %

Kolmen vuoden trendiPisterajan muutos 2022 → 2025. Nouseva pisteraja viittaa kasvavaan kysyntään.10 %

Indeksi on kysyntämittari eikä laatumittari. Vahvan hakijajoukon lukio voi tuottaa korkean kysyntäindeksin riippumatta siitä, paljonko opetus tosiasiassa parantaa oppilaiden taitoja (lisäarvo). Suomessa ei julkaista koulukohtaista lisäarvotietoa, joten emme voi mitata sitäkään.

Peruskoulun sopivuuspistemäärä

Peruskouluille ei lasketa kysyntäindeksiä, koska Suomessa ei ole julkista pisterajaa peruskouluun (lähikoulu määräytyy osoitteen mukaan). Sen sijaan kokoamme sopivuuspistemäärän, joka kuvaa profiilia ja kontekstia, ei oppimistulosta:

Paikallinen profiilitietoOnko koulusta julkista oppilaaksiottoaluetta, koordinaatteja ja perustietoja.25 %

Ohjelmien ja painotusten laajuusPainotettu opetus (musiikki, kielet, liikunta) ja kielitarjonta. Yksikielinen suomenkielinen opetus on normaali eikä puute.25 %

Luokkien 1–9 jatkuvuusYhtenäiskoulu (1–9 saman katon alla) vähentää siirtymäkitkaa.20 %

KielitarjontaA1- ja A2-kielet, mahdolliset kaksikieliset linjat.15 %

Lähilukion saavutettavuusLähimpien lukioiden pisterajadata kontekstiksi eikä luokkien 1–9 oppimistulokseksi.15 %

Sopivuus on tarkoituksellisesti konteksti- ja profiili-indikaattori eikä oppimistulosranking. Suomessa peruskoulun laatua ei voi mitata yhdellä numerolla.

Lähteet: avoimet julkiset rekisterit

Kaikki kouluhaku.fi:n näyttämät luvut ovat peräisin avoimista, julkisista lähteistä. Aineistot ovat viranomaisten ja kuntien julkaisemia tai niistä johdettuja. Emme käytä yksityistä dataa, sosiaalisen median signaaleja tai algoritmista laatuarviota.

Lukioiden pisterajat, YO-keskiarvot ja ohjelmatiedot

Pisterajat, ylioppilaskirjoitusten arvosanakeskiarvot ja ylioppilastutkinnon arvosanajakaumat ovat valtakunnallista, julkisesti julkaistua aineistoa. Tarjottavat linjat, aloituspaikat ja painotukset tulevat valtakunnallisesta hakurekisteristä, johon koulut itse päivittävät tietojaan. Joillekin pääkaupunkiseudun lukioille käytetään tarkennettuja pisterajoja, kun ne julkaistaan ennen valtakunnallisen aineiston päivittymistä.

Monitoimipisteinen lukio (esimerkiksi Lappeenrannan lukio, jolla on Lyseon ja Kimpisen toimipisteet) esitetään yhtenä kouluna. Otsikkopisteraja on tällöin alin toimipisteiden yleislinjan raja, ja jokaisen toimipisteen oma raja näytetään koulun sivulla linjaluettelossa.

Peruskoulujen profiilit ja oppilaaksiottoalueet

Oppilaaksiottoalueet, koulujen perustiedot ja koordinaatit perustuvat kuntien avoimiin paikkatieto- ja palvelurekistereihin. Painotettu opetus ja kaksikieliset linjat poimitaan kuntien lautakuntapäätöksistä, jotka ovat julkisia. Vuosiluokkajaot ja koulujen kanoniset tunnisteet ovat valtakunnallisesta koulurekisteristä.

Alueellinen tausta

Postinumeroittainen väestö- ja koulutustaustaprofiili (väkiluku, ikäjakauma, koulutusaste, tulotaso, asumismuoto) on viranomaisaineistoa, joka kattaa koko Suomen. Asuntojen hintataso ja vuokrat perustuvat kuntien avoimiin tilastoihin postinumeroittain. Turvallisuusindikaattori pohjautuu kunnan rikostilastoon.

Mitä emme mittaa

Useat asiat, joita perheet luonnollisesti haluaisivat tietää, eivät ole julkista dataa Suomessa:

Opetuksen laatu peruskoulussa. Ei julkista koulukohtaista oppimistulosaineistoa.
Opettajien pätevyys koulukohtaisesti. Kerätään, mutta ei julkaista koulun tasolla.
Oppilastyytyväisyys koulukohtaisesti. Kunnat tekevät kyselyitä mutta tulokset ovat yleensä kuntatasolla, ei koulutasolla.
Erityisen tuen oppilaiden osuus koulukohtaisesti. Kerätään, mutta ei julkaista koulutasolla.
Kiusaaminen koulukohtaisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat kuntatasolla, eivät koulutasolla.

Näitä ei ole mahdollista esittää ilman, että jouduttaisiin arvaamaan tai yleistämään koulutasolle. Siksi kerromme sen, mitä luvut oikeasti mittaavat, emmekä yritä korvata puuttuvaa tietoa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä kysyntäindeksi mittaa?: Hakijapaineen ja kärkitulosten yhdistelmää, asteikolla 0–100. Indeksi lasketaan viidestä julkisesta signaalista (pisteraja 35 %, YO 25 %, sisään tulleen keskiarvo 15 %, L+E+M-osuus 15 %, kolmen vuoden trendi 10 %). Se mittaa kysyntää eikä opetuksen laatua.
Miksi peruskoulua ei rankata?: Suomi ei julkaise koulukohtaisia oppimistulosaineistoja peruskoulussa. Tämä on tietoinen pedagoginen valinta. Koulujen oppilaspohja, perheen sosioekonominen tausta ja erityisen tuen tarve eroavat niin paljon, että koulujen vertailu oppimistuloksilla mittaisi lähinnä lähtötason eroa, ei opetuksen laatua.
Mistä lukioiden pisterajat tulevat?: Avoimesti julkaistusta, valtakunnallisesta yhteishaun aineistosta. Aineisto kattaa kaikki suomalaiset lukiot, joista vuoden 2025 pisteraja on julkaistu.
Miten usein luvut päivitetään?: Luvut päivittyvät sitä mukaa kuin viranomaiset ja kunnat julkaisevat uutta aineistoa. Pisterajat ja ylioppilastulokset päivittyvät vuosittain yhteishaun jäljiltä.
Onko kouluhaku.fi virallinen palvelu?: Ei. Kouluhaku.fi on avoimista, julkisista lähteistä koostettu työkalu, ei viranomaisen, kunnan eikä koulun virallinen julkaisu. Viralliset hakutiedot ja oman oppilaaksiottoalueen lopullinen vahvistus kannattaa tarkistaa Opintopolusta ja oman kunnan sivuilta.

Palaute ja virheet

Jos huomaat virheellisen luvun tai puuttuvan koulun, kerro siitä osoitteeseen palaute@kouluhaku.fi. Numerot voivat poiketa kuntien julkaisuista esimerkiksi siksi, että käytämme valtakunnallista aineistoa, kun taas kunta on saattanut julkaista hieman erilaisen luvun omalla sivullaan. Kerro lähde, niin selvitämme eron.

Jatka tästä

Vertaa kouluja painotuksillaSäädä komponenttien painot itse ja näe miten järjestys muuttuu.Vertailu Lukiot pisterajan mukaan 2025Pisterajat, YO-keskiarvot ja kysyntäindeksi koottuna.Katsaus Kaikki katsauksetPisterajat, YO-tulokset, urheilulukiot, saavutettavuus.Hakemisto Hae omalla osoitteellaLähikoulu ja lähilukiot oman kotiosoitteen perusteella.Haku

Principle: open sources, transparent calculation

Kouluhaku.fi is built around three principles:

Only official, public sources. We don't use private data, social-media signals or an algorithmic quality rating. Every number is traceable back to the original registry.
Components are always visible. Every composite score is shown decomposed: what is cutoff, what is the matriculation mean, what is area background. You can see how the number is built and form your own view.
We don't rank comprehensive schools by learning outcomes. Finland publishes no school-level learning-outcome data for comprehensive schools, and no such ranking is produced on this site. That is a principled choice, not a workaround for a technical limitation.

The lukio demand index 0–100

The demand index is a 0–100 composite of top-end results and applicant pressure, computed for every lukio in Finland from five public signals:

Cutoff percentile2025 joint-application general-track cutoff, normalised to a percentile across all lukios in Finland.35 %

Matriculation mean percentileOverall matriculation-exam grade mean (0–7 scale).25 %

Admitted-cohort GPA percentileMedian comprehensive-school leaving-certificate GPA of admitted pupils.15 %

Excellence rate L+E+MShare of top grades (laudatur, eximia, magna cum laude) of all matriculation grades.15 %

Three-year trendCutoff change 2022 → 2025. A rising cutoff suggests growing demand.10 %

The index is a demand metric rather than a quality metric. A lukio with a strong applicant pool can produce a high demand index regardless of how much teaching actually improves pupils' skills (value-added). Finland doesn't publish school-level value-added data, so we can't measure that either.

The comprehensive-school fit figure

We don't compute a demand index for comprehensive schools, because Finland has no public cutoff for comprehensive schools (your local school is determined by your home address). Instead we assemble a fit score that describes profile and context, not learning outcomes:

Local profile evidenceWhether the school has a published catchment area, coordinates and basic facts.25 %

Programme and emphasis breadthEmphasis programmes (music, languages, sport) and language offering. A monolingual Finnish school is treated as normal rather than as a defect.25 %

Grades 1–9 continuityA unified school (grades 1–9 under one roof) reduces transition friction.20 %

Language offeringA1 and A2 languages, any bilingual tracks.15 %

Nearby-lukio accessCutoff data for nearby lukios as context rather than a learning outcome for grades 1–9.15 %

Fit is deliberately a context and profile indicator rather than a learning-outcome ranking. In Finland, comprehensive-school quality cannot be reduced to one number.

Sources: open public registries

Every number kouluhaku.fi shows comes from open, public sources. The datasets are published by authorities and municipalities, or derived from them. We don't use private data, social-media signals or an algorithmic quality rating.

Lukio cutoffs, matriculation means and programme data

Cutoffs, matriculation grade means and matriculation grade distributions are nationwide, publicly released data. Programmes on offer, intake figures and emphasis tracks come from the nationwide application registry, which schools maintain themselves. For some Helsinki-region lukios we use refined cutoffs when they are published ahead of the national dataset's update.

A multi-campus lukio (for example Lappeenrannan lukio, with its Lyseo and Kimpinen campuses) is presented as one school. Its headline cutoff is the lowest general-track cutoff across the campuses, and each campus's own cutoff is shown in the track list on the school page.

Comprehensive-school profiles and catchment areas

Catchments, school basic facts and coordinates are based on municipal open geospatial and service registries. Emphasis programmes and bilingual tracks are taken from municipal committee decisions, which are public. Grade-level breakdowns and the canonical school identifiers come from the national school registry.

Area background

The postcode-level population and education-background profile (population count, age distribution, education level, income level, housing type) is government-issued data covering all of Finland. Housing prices and rents are based on municipal open statistics by postcode. The safety indicator is drawn from municipal crime statistics.

What we don't measure

Several things families naturally want to know aren't public data in Finland:

Teaching quality in comprehensive schools. No public school-level learning-outcome data.
Teacher qualifications by school. Collected, but not published at school level.
Pupil satisfaction by school. Municipalities run surveys but results are usually reported at municipal level, not school level.
Share of pupils receiving special support by school. Collected, but not published at school level.
Bullying by school. The school health survey publishes results at municipal level, not school level.

We can't present these without guessing or generalising up to school level. We describe what the numbers actually measure, and don't try to substitute for missing data.

Frequently asked questions

What does the demand index measure?: The combination of applicant pressure and top-end results, on a 0–100 scale. The index is computed from five public signals (cutoff 35%, matriculation mean 25%, admitted-cohort GPA 15%, excellence rate L+E+M 15%, three-year trend 10%). It measures demand rather than teaching quality.
Why don't you rank comprehensive schools?: Finland doesn't publish school-level learning-outcome data for comprehensive schools. This is a deliberate pedagogical choice. Pupil intake, family socioeconomic background and special-support needs vary so much between schools that comparing schools by learning outcomes would mostly measure starting-point differences, not teaching quality.
Where do lukio cutoffs come from?: From openly published, nationwide joint-application data. The dataset covers every lukio in Finland for which the 2025 cutoff has been released.
How often are the numbers updated?: The numbers update as authorities and municipalities publish new data. Cutoffs and matriculation results are updated yearly after each joint application round.
Is kouluhaku.fi an official service?: No. Kouluhaku.fi is a tool built from open public sources, not an official publication of any authority, municipality or school. Official application details and the final confirmation of your home catchment should be checked from Opintopolku and from your own municipality's pages.

Feedback and corrections

If you spot a wrong number or a missing school, tell us at palaute@kouluhaku.fi. Numbers can differ from municipal publications, for instance because we use the national dataset while a municipality may have published a slightly different figure on its own page. Tell us the source and we'll look into the difference.

Continue from here

Compare schools with custom weightsAdjust the component weights yourself and see how the order changes.Compare Lukios by cutoff, 2025Cutoffs, matriculation means and demand index combined.Overview All overviewsCutoffs, matriculation results, sports lukios, accessibility.Index Search with your own addressLocal school and nearby lukios based on your home address.Lookup

Miten luvut on koottu.